Vuoden 2017 luetut ja ensi vuoden lukemattomat

Book Journal

Noin vuosi sitten tein itselleni jokseenkin kunnianhimoisen listan kirjoista, jotka halusin kovasti saada luettua tulevan vuoden aikana. Listalla oli kaiken kaikkiaan 44 kirjaa, ja listan oli tarkoituksena toimia enemmän eräänlaisena muistilistana kuin minkäänlaisena velvoitteena; oli täysin sallittua lukea myös listan ulkopuolelle jääneitä kirjoja ja toisaalta myös olla lukematta kaikkea listalta löytyvää. Nyt, kun vuoden viimeiset päivät ovat käsillä, ajattelin että olisi sopivaa luoda silmäys vuoden 2017 lukemistooni yleisesti sekä siihen, kuinka hyvin vuoden takainen listani lopulta vaikutti lukemisiini.

Vuonna 2017 luin loppuun yhteensä 38 kirjaa, joista 32:lla merkitsin suoritetuksi jonkin kohdan tämän vuoden Helmet-lukuhaasteesta. Haasteen “ulkopuolelle” jäi siis 6 lukemaani kirjaa (joko siksi, etteivät ne sopineet mihinkään kohtaan tai siksi, että olin jo täyttänyt kirjoihin sopivat kohdat jollakin toisella opuksella). Kaikista vuoden aikana lukemistani kirjoista 21 kpl löytyi suunnittelemaltani lukulistalta, eli listalta jäi lukematta 23 kirjaa. Tulin lukeneeksi melkein puolet listalta löytyneistä teoksista, mikä on loppujen lopuksi enemmän kuin oletin! Sen sijaan olen huomattavasti jäljessä lukemistani kirjoista bloggaamisesta: oman blogipostauksensa tämän vuoden luetuista on tähän mennessä saanut vasta säälittävät 8 kpl. Surkeuksien surkeus, mutta en ole vielä luovuttanut vaan lisäilen näitä sitä mukaa kun saan aikaiseksi.

Vuoden lukemistoon mahtui todella hienoja ja vaikuttavia teoksia, mutta myös jokunen aivan kammottava kökkäre, ja tietysti kaikkea tältä väliltä. Pääpaino taisi kaikeksi onneksi olla enemmän hyviksi toteamieni kirjojen puolella. Lukuvuoteni parhaimmistoon nousevat kevyesti ainakin George R.R. Martinin A Dance With Dragons (A Song of Ice and Fire -fantasiaeepoksen viides osa), Pasi Ilmari Jääskeläisen kirjat (luin niitä tänä vuonna peräti kolme), erityisesti Väärän kissan päivä, ja kenties vaikuttavimpana kaikista Pajtim Statovcin Tiranan sydän. Kökköpäädyssä sen sijaan lemuavat ainakin John Tiffanyn ja Jack Thornen näytelmäyrjö Harry Potter and the Cursed Child (joka teeskentelee olevansa Harry Potter -sarjan uusin osa) ja Jo Nesbøn Aave (Harry Hole -dekkarisarjan 9. osa), joista viimeisen luin e-kirjana siinä vaiheessa vuotta, kun kaikki kirjamme olivat muuttolaatikoihin pakattuina eikä muuta luettavaa ollut käsillä.

Lopuksi vielä huomattavasti viimevuotista listaani vaatimattomampi lista kirjoista, jotka haluaisin kovasti saada luettua vuonna 2018. Tällä kertaa karsin poimintojen määrän kymmeneen:

Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina
Mark Z. Danielewski: House of Leaves
Herbjørg Wassmo: Dinan kirja
Roald Dahl: The Complete Short Stories – Volume One 1944-1953
Sarah Winman: Merenneidon vuosi
Jeff Smith: Luupäät (Luupäät, #1)
Metti Löfberg: Rypyt ja harmaat
Lauren Beukes: Zoo City – Eläinten valtakunta
Sergei Lukjanenko: Yöpartio (Partio, #1)
Aki Ollikainen: Nälkävuosi

Lista ei ole missään tietyssä mielekkyysjärjestyksessä, ja sieltä löytyy useampi kirja, jotka olin merkannut myös vuosi sitten tekemälleni listalle, mutta joita en sitten tullutkaan lukeeneksi (Dinan kirja, Roald Dahlin novellikokoelman ensimmäinen osa, Luupäät-sarjakuvan aloitusosa sekä Yöpartio). Hankala päättää, mihin näistä ensimmäiseksi tarttuisi! Ja mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin nämä listatut saa sopimaan tänään julkaistujen Helmet 2018 -lukuhaasteen kohtiin – ensi silmäyksellä ainakin jokusen kohdan saa näillä hyvinkin ruksittua suoritetuksi.

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply