Helsingin kirjamessut! Tapahtuma, jota odotan joka vuosi kuin kuuta nousevaa siitäkin huolimatta, että huonona kirjamessukävijänä en käy seuraamassa luentoja, haastatteluita tai muitakaan messujen varsinaisia tapahtumia, vaikka ne mielenkiintoisia saattaisivat ollakin. Sen sijaan kirjamessut ovat minulle tilaisuus päästää kirjanhamstraaja-minäni tyystin valloilleen (ihan kuin se puoli koskaan olisi kovin hyvin hallinnassa, köh), ja tämän seurauksena kirjahyllyymme päätyy joka vuosi näihin aikoihin kertaheitolla melkoinen läjä uusia kirjoja. Niin myös tällä kertaa: kaiken kaikkiaan messureissulta tarttui mukaan 21 kirjaa ja 15 kappaletta vanhoja valokuvia.

Tarulla ja minulla oli tänäkin vuonna selkeä hyökkäyssuunnitelma kirjamessujen selättämiseksi. Lyhykäisyydessään suunnitelma meni näin: ensin koluamaan läpi kahden euron alennuskirjapöydät, sitten antikvaattiosastolle ja vasta viimeiseksi kiertämään isompien kustantamojen ja kirjakauppojen osastot. Tänä vuonna emme tainneet löytää antikvariaattiosastolta yhtään mitään (jos vanhoja valokuvia ei lasketa). Hämmentävää tällainen! Saalis oli joka tapauksessa varsin kelvollinen:

Kahden euron pöydiltä tarttui mukaan Jaakko Finnon virsikirja (siinä on wanhaa suomea, siksi), Pasi Ilmari Jääskeläisen Lumikko ja yhdeksän muuta (valitettavasti pokkarina; kovakantinen on ollut turhaan etsinnässä jo pitkään), Kaj Korkea-Ahon Katso minuun pienehen, Torsti Lehtisen kirjoitusopas Sanojen avaruus, Marcello Simonin Kirottujen kirjojen kauppias ja Stefan Spjutin Staalo (nämä kaksi viimeksi mainittua lähtivät mukaan lähinnä sillä perusteella, että saattavat ehkä olla mielenkiintoisia ja maksoivat vain kaksi euroa kappale), Tom Spanbauerin Kaukaiset seudut ja vähän hassuna kuriositeetinkaltaisena Pyhän Benedictuksen luostarisääntö -opus (koska miksipä ei).

Toisilta “kaikki kirjat vain € kpl”-pöydiltä löytyi Henrika Tandefeltin Porvoo 1809 : Juhlamenoja ja tanssiaisia (jonka Taru nappasi mukaan, koska Porvoo) ja Leonie Swannin Ihmissutta ken pelkäisi, joka on jatko-osa Murha laitumella -lammasdekkarille — siis dekkarille, jossa murhaa on selvittämässä lauma sympaattisia lampaita. Odotan jännityksellä, millaisen tapauksen nämä villavat määkijät tällä kertaa saavat pähkäiltäväkseen!

Edellä mainituista hankinnoista yksikään ei ollut vielä siltä hankittavien kirjojen listalta, jonka olin kaukonäköisesti laatinut etukäteen ja tyhmänä unohtanut kotiin kirjamessuille lähtiessä. Onneksi lista kuitenkin oli painunut jokseenkin hyvin hataraan muistiini. Listalta löytyivät esimerkiksi Osuuskumma-kustannuksen uusimmat julkaisut, joita meiltä ei vielä omasta hyllystä löytynyt, eli Maija Haaviston Adeno, Hanna Morren Tuonen tahto ja Marraskesi-novelliantologia. Myös muut listalla olleet kirjat — Alan Bradleyn Flavia de Luce -sarjan neljäs ja viides osa, Filminauha kohtalon käsissä ja Loppusoinnun kaiku kalmistossa, Marko Hautalan Kuiskaava tyttö, Riitta Jalosen Kirkkaus, Pajtim Statovcin Tiranan sydän ja J.K. Rowlingin Harry Potter and the Chamber of Secrets -kirjan kuvitettu painos — löytyivät kaikki messuilta, ja ne päätyivät kirjojen raahausta varten mukaan otettuun matkalaukkuun muun saaliin seuraksi. Ja jotta laukun saumat saatiin pistettyä todelliselle koetukselle, matka jatkui messuilta isäni antikvariaattiin, jossa saalis täydentyi vielä kahdella kirjalla (Hanna-Riikka Kuisma: Viides vuodenaika ja Bruce Robinson: They All Love Jack: Busting the Ripper).

Nyt on taas varastossa mielenkiintoista luettavaa pitkäksi aikaa. Ei sillä, että siitä olisi aiemminkaan ollut vajetta; luettavien kirjojeni listalla oli jo ennen tämänvuotisia kirjamessuja ~370 kirjaa, kaikki luonnollisesti omasta hyllystä ja suurin osa sellaisia, joita en ole lukenut aiemmin. Saattaisi olla hyvä lukea niitä aiempia pois alta ensin, mutta en kyllä tiedä, kauanko pystyn pitämään näppini erossa Kirkkaudesta, josta olen kuullut pelkkää hyvää ja jonka kuulemani perusteella odotan tarjoavan raastavan kauniin ja ihmeellisen lukukokemuksen.

Written by Elmchilde
A suspiciously cadaverous individual and an aspiring writer. Does not bite, but might drool a bit if you wave a particularly delicious chunk of brain matter in front of him.